Ranskan kauneimpia kyliä, Saint-Cénerie-le-Gérei

Kauniiden kylien lisäksi Ranska on pullollaan pieniä kyliä, Saint-Céneriessä asuu alle 200 asukasta. Lukumäärä hämää koska tämän kylän aivan vieressä on pari muutakin kylää, voisiko asukasmäärä nousta yhteensä yli 300 asukkaan? Pientä ja kaunista joka tapauksessa.

Saint-Cénerie sijaitsee Sarthe-joen syntysijoilla, lähellä Alenconia. Melko varmasti tähän kylään ei vahingossa eksy mutta pienen päiväretken arvoinen se on. 

Pyhän Cénerien kappeli

Kylän raittia kannattaa kävellä halki niityn, joenmutkaa kohti. Näin keväällä Sarthe-joki tulvi yli penkereidensä ja pohdimme että pääsemmekö kappeliin kuivin jaloin kulkemaan. Kappeli on lukittu sähkölukolla joten rohkeasti vaan ovenpieleen nappuloita painelemaan vaikka hiljaiselta näyttää ulospäin.

Kappelin vastarannalla on lähde jonka veden kerrotaan parantavan silmäongelmia. Ehkä olisi pitänyt kokeilla tai sitten tyydyn vain ostamaan uudet silmälasit. Toisaalta joki tulvi niin vuolaasti ettei tehnyt mieli lähteä kokeilemaan sen voimaa, ja kumpparitkin puuttui matkasta (tuskin niissä olisi varsi riittänyt).

Kappeli on rakennettu 1400-luvulla. Se on pieni mutta sitäkin herttaisempi. Kappelissa on pyhimyspatsas ja nuoret naiset voivat käydä pistämässä nuppineulan patsaan jalustaan. Näin kätevästi avioliiton solmiminen on varmistettu tulevan vuoden aikana. Jalusta oli mustanaan nuppineuloja, kappelissa oli myös kiitoslahjoja, marmorilaattoja ja kiitoskukkia, uusia perheitä on siis onnekkaasti perustettu.

Pyhän Cénerien kirkko

Vaikka kylässä ei lukumääräisesti ole paljon asukkaita täytyy kylässä olla kunnollinen kirkko. Tähän kylään kirkko on ruvettu puuhaamaan jo 1000-luvun lopulla hyvällä menestyksellä. Kirkosta täytyy erityisesti mainita 2006 restauroidut frescot jotka toivat etäisesti mieleeni Hattulan Pyhän Ristin kirkon vastaavat. On ihmeellistä kuinka hienoja asioita voi löytää keskeltä maaseutua, tavallisen kyläkirkon uumenista.

Saint-Cénerie sijaitsee historiallisesti tärkeässä risteyspaikassa kolmen maakunnan rajalla. Tämän vuoksi kylässä on rikas historia ja mm. kuvataiteilijat ovat omineet paikan omakseen. Edelleen kylässä on vilkasta taiteilijaelämäää ja joen toisella puolella useita taidepajoja tutustuttavaksi. 

Tutustua kannattaa myös kylänraittiin ja kiivetä mäen päälle ihastelemaan puutarhaa ja kauniita taloja. 

Toki päiväretkellä kannattaa kokeilla myös kylän liitutaululounas. Kylän keskustasta löytyy muutama kahvila/ creperie ja muutama ravintola. Maukasta oli...

Missä olit silloin? Helmikuu

En ole aiemmin blogihaasteisiin osaa ottanut ja oletin että pohtimista voi tulla, mistä sitä kirjoittaisi?  Helmikuu on selkeästi kuukausi jolloin ei, kuva-arkistojen perusteella, ole paljon matkusteltu. Pitkä joululoma on juuri takana eikä vielä ole talviloman aika. 

Riittävästi kun arkistoja kaivelee huomaa myös että "ammoisista ajoista" ei kuvamateriaalia ole jäljellä. Muistatteko ajan jolloin käytettiin filmikameroita ja toivottiin ettei filmit ylivalottuneet lentokentän läpivalaisussa? Ja niin joskus kävi...

1994 Morogoro, Tansania  

Siitä huolimatta että tämän reissun kuvat ovat häipyneet muistojen arkkuun muutama sananen vuosikymmenten takaa. Olin Tansaniassa opiskeluihini liittyvässä työharjoittelussa. Kuten usein elämässä, minä päädyin reissulle suuren sattuman kautta ja en todellakaan tiennyt mihin olin matkalla. Onneksi nuorena on avoin kaikelle uudelle, maankuulua resilienssiä tarvittiin Morogoron kuukausina.

Silloisessa Morogoron ammatillisessa koulutuskeskuksessa (näin tämä ehkä suomeksi kääntyisi) Tushikamanessa tarjottiin opiskelijoille erilaisia ammatillisia kursseja mm. autonkorjauksen, ompelun, atk-taitojen ja siivouksen sektoreilla. Tontilla sijaitsi myös opiskelijoille tarkoitettu asuntola ja ulkomaisille vieraille (opettajille, maksaville asiakkaille tai muuten vaan hengailijoille) suunnattu guest house. On helppo arvata että Tushikamanen toimintaan liittyi kehitysyhteistyö ja siihen liittyvät kiemurat. Olen hyvin. hyvin iloinen että löysin jokunen viikko sitten Tushikamanesta kertovat, toimivat ja päivitetyt webbisivut. Koulutuskeskuksen toiminta on muuttunut olennaisesti ajan saatossa mutta jotain kestävää on jäänyt Morogoroon, Kilakalan kaupunginosaan. Toivon lämmöllä että koulutuskeskuksen toiminta nykyisellään auttaa nuoria eteenpäin elämänpoluillaan.

Tansania oli ensimmäinen kosketukseni Afrikkaan ja tämä ajanjakso elämässäni oli avaimeni matkailun maailmaan. Samalla tiellä ollaan edelleen. Jokusen verran aiempaa kokeneempana ja toivottavasti yhtä rohkeana tulevaisuuden ja uusien asioiden suhteen. 

2017 Tampere, Suomi

Tyttäremme Iinan prinsessapäivä koitti 2017, oli aika juhlistaa vanhojenpäivää. Ilmassa oli paljon iloa perinteesta, kavereista ja tietenkin kaikesta tapahtumaan liittyvästä suhinasta. Juhlapäivään valmistautuessa kävimme perinteestä keskusteluja. Iina oli viettänyt edellisen vuoden Jenkeissä vaihto-oppilaana ja Prom-tanssiaiset olivat vielä tuoreena mielessä. Jotain samaa, paljon erilaista -kulttuurit ja nuorten asema perheessä ei juuri paljon enempää toisistaan voisi erota. Ei pidä tuomita erilaisia kulttuureja vaan arvostaa tapoja ja perinteitä niiden itsensä vuoksi. Tosin keskusteluissamme tulimme yhdessä Iinan kanssa siihen tulokseen, että suomalaisuus on arvossaan monella tavalla.

Suomalainen vanhojen päivä oli hieno kokemus myös meille vanhemmille...me olemme omat vanhamme tanssineet joskus edellisellä vuosisadalla.

2025 Fontevraud l'Abbaye, Ranska

Viime vuonna helmikuu toi kevään ja kiirettä riitti reissuilla pitkin Ranskaa. Nähtävää ja ihmeteltävää ritti tunnetuimmista kaupungeista pikkuruisiin kyliin. Kuninkaallisen luostarin kylä Fontevraud l'Abbayen haluan erikseen vielä mainita, tuntemattomampi aarre keskellä kaunista Loiren jokilaaksoa. Tarkemmin tarinaa löytyy täältä.

 2026 Taas reissataan, Ranska

Jos tämän tekstin aluksi sanoin ettei helmikuussa matkusteta, taisi tilanne kääntyä hetkessä toiseen suuntaan. Lähdimme pidemmälle reissulle Bretagnen rannikolle. Kunhan ehdin kirjoittelen blogiin tarkemmin reissun tunnelmista. 

Ranskan kauneimpia kyliä, Sainte-Suzanne

Les Plus Beaux Villages de France (Viralliset sivut löytyvät täältä) on ranskalainen järjestö joka pyrkii edistämään ranskalaista kyläkulttuuria ja matkailua. Tätä kirjoitettaessa järjestön listauksessa on 184 kylää sijoittuen eri hallintoalueille ympäri Ranskaa. Listauksessa olevista kylistä olen joissakin ehtinyt jo käymään. Kylät ovat olleet pieniä mutta niin pittoreskejä ja mieleenpainuvia reissukohteita. 

Listauksen ansiosta taidamme keväällä vielä yrittää uusissa kylissä käydä vierailulla. Tai voisihan sitä ottaa asiakseen käydä tulevaisuudessa mahdollisimman monessa kylässä?

Sainte-Suzanne

Lähellä kotiamme, Ornen departementissa, on Sainte-Suzannen kylä. Se sijaitsee pikkuisella kukkulalla Lavalin ja Le Mansen välissä. Kun ensimmäistä kertaa näin Sainte-Suzannen tuli mieleeni Toskanan keskiaikaiset kylät. Sainte-Suzannea lähestytään samalla tavoin mutkittelevaa autotietä pitkin ylämäkeen. Kunnes yhtäkkiä tie päättyy keskelle vanhaa keskustaa ja kylän kauneus avautuu kulman takana. Toskanan kyliin verrattuina Sainte-Suzannesta vain viiniviljelmät puuttuvat, siihen taitaa olla näin pohjoisessa liian viileää ja sateista talvella.

Arkeologiset kaivaukset kertovat Sainte-Suzannen alkuperän asettuvan jonnekin 440- ja 600- luvuille eaa. Coevronin turisti-info kertoo kattavasti kylän historiasta ja tarjoaa interaktiivisen kartan kävelyretkelle kylään tutustumiseksi, kannattaa tutustua. Kylä on ulkonäköään suurempi ja rikas tarinoiltaan. Tarkemmin ajatellen lähes kaikki Ranskan paikkakunnat ovat täynnä historiaa, sitä riittää liki uupumiseen saakka.

Patikkakengät mukaan

Sainte-Suzannen laaksossa virtaa Erve-joki. Joen pohjukassa on kauniin vehreää ja sieltä löytyy le Moulin Grande, edelleen toiminnassa oleva hieno vanha mylly. Myllyn raitti joen varressa on kaunis ja niin "ranskalainen" ihanalla tavalla. 

Tertre Gannen näköalapaikka on luonnonperintökohde ja ehdottomasti paras kukkula tiirailla Sainte-Suzannen suuntaan. Ollakseni rehellinen kerron että sinne pääsee myös autolla mutta lämmöllä suosittelen pientä kävelyretkeä läpi maaseudun. Tämä näköalapaikka oli strateginen tukikohta satavuotisen sodan aikana. Tällä hetkellä se tarjoaa vaikuttavan maiseman ihailtavaksi.

Erve-joelta lähtee useita hyvin merkittyjä patikkapolkuja kohti kukkuloita, jokaiselle matkailijalle sopivan mittainen. Fillarilla pääsee lähikyliin helposti päällystettyjä, hyväkuntoisia teitä pitkin -ylämäet tosin voivat vaatia veronsa. Juomapullo siis mukaann ja aina voi toivoa että seuraavan kylän baari on auki (aika usein on....).

Kun on nälkä

Ei niin pientä ranskalaista kylää etteikö jotain ruokaa löytyisi, jopa turistisesongin ulkopuolella. Meille on kerrottu että sesonkiaikana Sainte-Suzannessa on useampi creperie, kahvila, boulangerie ja bistro. Me emme ole Sainte-Suzannessa käyneet sesonkiaikana ja siksi emme tunne näitä vaihtoehtoja. Sen sijaan tiedämme että Sainte-Suzannessa on pieni artesaanisuklaatehdas joka on auki ympäri vuoden, kannattaa käydä!

Muutaman vierailumme aikana ainoa avoinna ollut ravintola, joka on kenties paras jossa olemme Ranskassa käyneet. Ravintola sijaitsee Sainte-Suzannen keskusaukion kulmassa. Pieni terassi, hiukan vaatimattoman näköinen ulospäin mutta sisällä on hieno tunnelma. Ruoassa maistuu käsityön leima, lista vaihtuu liitutaululla päivittäin ja viiniä on tarjolla jokunen hyvin harkittu vaihtoehto. Hintataso ei päätä huimaa mutta....tämä on suosittu ravintola paikallisten keskuudessa. Joten, erityisesti viikonloppuisin, pöytävaraus on suositeltava tai lähes pakollinen. On hurjaa tuuria jos pääsee lounasaikaan syömään ilman pöytävarausta. Sesonkiaikaa en uskalla edes ajatellakaan ja terassin pöydät ovat varmasti täynnä ruokailijoita -satoi tai paistoi.

Ja paljon muuta....

Sainte-Suzannessa on linna (tietenkin!), kaunis kirkko, vaikuttava keskiaikainen puutarha ja ties sun muuta nähtävää. 

Linnan ulkomuurilla on viehättävä kävelypolku johon aurinko leppeästi paistelee iltapäivällä. Ota retkipäivälle aikaa ja löydä Sainte-Suzanne, et varmasti pety. Kaunista, herkullista, liikunnallista ja rattoisaa ajankulua, sitä on Sainte-Suzanne.