Tämän tekstin otsikko on lainattu suoraan erään suosikkikirjailijani teoksesta; Joanne Harris, Suolaista hiekkaa. Ei sattumaa että ko. teos sijoittuu Bretagneen ja lukuelämys maistuu mereltä. Mereltä maistui myös meidän Bretagnen reissumme.
Rannikkoviivaa pitkin
Bretagnen maakunnalla on rantaviivaa kunnioitettava määrä kilometrejä. Mielenkiintoista on se kuinka rannat vaihtelivat riippuen missäpäin Bretagnea sattui patikalle ryhtymään.
Eteläisessä Quiberonissa (bretoniksi Kiberen) Atlantti tarjoaa hiekkarantaa kunnon turistityyliin. Kesälläkään meren lämpötila ei juuri nouse yli 16-17 asteen joten virkistäviä kylpyjä on luvassa. Lempeisiin sunnuntaikävelyihin tämä on loistava paikka. Rantaviivaa riittää, samoin leppoisia kanssakulkijoita sekä tasaista kulkua.
Pienen matkan kun kävelee kaupungin laidalle, päätyy aivan toisiin maisemiin. Kunnolliset kengät ovat tarpeen kun polku toisinaan katoaa tyrskyjen alle. Tänne osuu tuuli ja meri pauhaa koko voimallaan, ilmassa on suolaista hiekkaa.
Tréguennecin ranta ei ole helpon matkan päässä mutta matkanteon arvoinen Natura 2000- suojeltu alue. Täällä Audiernenlahden kaakkoisosassa merivirtaukset ovat vahvat ja se on haastava alue merenkulkijoille myös karikkojen vuoksi.
Rannalta katsoen tilanne on leppoisampi. Hienoja hiekkadyynejä, loputtomasti hiekkarantaa ja villiä luontoa. Mutta uimaan ei tehnyt mieli, tämä ranta on ihastelua varten. Rannalta löytyy toisen maailmansodan muistoja saksalaisten bunkkerirakennelmien muodossa. Kylmää ja raskasta on ollut täällä merellepäin pitää vahtia.
Ranta sopii mainiosti myös hurjapäiden vesiaktiviteetteihin.
Plougrescant on Bretagnen mantereen pohjoisin kunta. Hiekkarannat jäävät unholaan kun täällä kuljetaan jyrkkiä rantakallioita. Ennenkuin tänne lähdet tarpomaan kannattaa auton parkkipaikka katsoa tarkasti. Me eksyimme ensin poliisivoimien loma-alueelle, uskoisin että sieltä olisi lähtö tullut nopeasti.
Meren väri muuttuu vähitellen turkoosimmaksi kuten Cote d'Armourin departementin rannoilla olen tottunut näkemään. Kunnon eväät mukaan ja mukava patikkaretki on edessä. Reissulla voi tirkistellä vaikka Jerseyn saaren suuntaan. On aivan sama mihin katselet, kaikkialla on avointa merta ja kaunista, villiä luontoa.
Tarinoita Bretagnesta:
Sisämaasta rannikolle -Monipuolinen Bretagne osa 1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mielelläni kuulisin ajatuksiasi!