Iloinen ja kepeä Nantes

Olemme asustaneet Pays de la Loiren alueella nyt kahteen otteeseen yhteensä yli vuoden verran. Voi sanoa että lähiseudut ovat tulleet tutuksi. Tästä huolimatta alueen pääkaupunki Nantes oli vielä käymättä. Ennenkuin täältä lähdemme täytyi tämä aukko täyttää kokemuksilla.

Nantes on suuri kaupunki, metropolialueella on noin miljoona asukasta. Suurkaupungilla ei välttämättä ole aina hyvä kaiku, suuruus voi tuoda mukanaan myös ikävämpiä lieveilmiöitä. Nantes mainitaan usein Ranskan asumisviihtyvyyden kannalta kärkijoukkoihin, joten ei se mahdoton voi olla. Ja ei se ollutkaan, en tiedä voiko paikkoja laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta Nantes viehätti ja ilahdutti.

Nantesin pitkä historia

Nantesilla on pitkä ja kunniakas historia Loire- joen merkittävänä satamakaupunkina ja väylänä merelle. Jos historia kiinnostaa, kannattaa suunnata Ducs de Bretagne- linnaan aivan keskustassa. Linna itsessään on hieno ja Nantesin historia- museo on erinomaisesti kuratoitu. Reipas pari tuntia kului perehtyen näyttelyyn ja se todella loi uuden näkökulman kautta vuosisatojen historian eri käännekohtiin. Jos olette kulmilla suosittelen vierailua lämpimästi!

Linnan alueella on mukavia varjoisia puistopolkuja käveltäväksi, linnan sisäpihalla kannattaa piipahtaa joka tapauksessa. Linna on todella hienoa ja upeasti restauroitu.

Nantes, Ranska. Huhtikuu 2026.

Nantesin kuuluisuuksia

Pala kultttuuria

Phileas Fogg lähti reissuilleen maailman ympäri tunnetuin seurauksin. Matkaa tehtiin myös Maailman keskipisteeseen, Maasta kuuhun ja Sukelluslaivalla maailman ympäri, kaiken kaikkiaan 63 romaanin verran. Jules Verne tuotti romaanien lisäksi myös yli 30 näytelmää. 

Nantes, Ranska. Huhtikuu 2024.

Vernellä kynä sauhusi, kaunokirjallisesta tasosta voidaan olla montaa mieltä. Vernen visiot ovat olleet aikakaudellaan täysin käsittämättömiä, hän kirjoitti mm. sukellusveneistä, lentävistä kapineista ja muista tekniikan ihmeistä ennenkuin niitä oli olemassa. 

Verne syntyi Loire-joen syrjäisellä saarella ja hänet lähetettiin Nantesiin kouluun. On perusteltua ajatella, että Verne on nantesilainen. Vernen historiaa ja kirjallista tuotantoa voi käydä ihmettelemässä pienessä museossa Nantesin keskustan laidalla. Pieni ja kompakti museo, joka on  lyhyen käynnin arvoinen, jos herra Verne kiinnostaa.

Museo on vinkeästi mäen rinteellä, tunnelma tuo muistoja Italiasta.

Nantes, Ranska. Huhtikuu 2024.

Herkkuja

LU eli Lefèvre -Utile on ranskalainen keksinvalmistaja, tosin nykyisin jenkkiomisteinen. 1846 alkoi perheellä keksinpaisto ja mitä herkkuja uunista tulikaan! Bastogne, Le Petit Beurre, Pim's, Champagne, TUC....tuttuja merkkejä riittää.

Nantes, Ranska. Huhtikuu 2026.

1887 LU:n perhe rakensi uuden tehtaan ja päättivät samalla panostaa brandimarkkinointiin. He pestasivat parhaat maalarit ja graafikot luomaan ikimuistoista ilmettä keksipurkkeihin ja -paketteihin. Hyvin he onnistuivat, 1800-luvun lopussa LU-keksejä myytiin Ranskan lisäksi useissa muissa maissa. Nämä nostalgiset keksipakkaukset ovat edelleen ainakin oman ihasteluni kohteena.

Nantes, Ranska. Huhtikuu 2026.

Hulluja nuo ranskalaiset

Leipää ja sirkushuveja voisi kääntyä Nantesissa patonkia ja teknisiä elefantteja- tyyppiseksi lausahdukseksi. Boulangerieta ei ole ihan joka kulmalla keskustassa mutta tietenkin peruspötkö kainalossa on aina taattu. Sen sijaan liikkuvaa tekniikkaelefanttia voi käydä ihastelemassa Loire-joen saarella aivan Nantesin keskustan tuntumassa.

Saari on keskellä Loire-joen suistoa mutta sinne pääsee kätevästi siltoja pitkin kävellen tai fillarilla. Piakkoin myös ratikalla, perustustyöt olivat rapiasti käynnissä. Kun satamatoiminta saarelta päättyi kaupunki päätti panostaa alueen hyötykäyttöön. Kulttuuri, viihde, matkailu ja taide valloittivat saaren ja valloitus on edelleen käynnissä. Tämä saari on monien mahdollisuuksien saari. Olen varma että alueesta muotoutuu jotain todella hienoa ja yllättävää jatkossa, alku on nyt jo hieno.

Saarelta löytyy siis liikkuva elefantti. Ilmestyksellä on korkeutta 12 m, leveyttä 8 m ja kyytiin mahtuu lähes 50 henkilöä. Olihan se hauska kokemus kun vantti törähteli ja ruiskutti vettä. Niin järjetön vekotin kuin olla saattaa, mutta tuotti paljon iloa ihan katsellessa.

Nantes, Ranska. Huhtikuu 2026.

Aivan elefantin vieressä oli suunnaton karuselli, Marine Worlds Carousel. 25 metriä korkea, 20 m halkaisijaltaan ja merihärpäkkeitä ajeltavaksi on kolmessa eri tasossa. Luin myöhemmin että matkustajat voivat liikkua karusellissa sen pyöriessä ja ohjata koneiden liikettä. (Suomessa käsittääkseni karusellissa istutaan tiukasti paikallaan). Mielessäni näin kaikkien pikkutenavien kirmailevan pitkin karusellia kuumuudessa ja tungoksessa. Emme karusellissa käyneet ajelulla joten varmaa tietoa ei ole.

Saarelle on visioitu tulevaisuutta on jos jonkinlaista. mm. 2023 asti harkittiin, kai jo ruvettiin rakentamaan, haikarapuuta. Puussa olisi ollut korkeutta reilu 20 m ja puussa olisi ollut kaksi teknistä haikaraa. Tarkoitus oli että haikaroilla olisi voinut lentää. No, nyt ei ollut haikarapuuta rakenteilla eikä edes jälkiä vanhoista ajatuksista -ehkä sittenkin havahduttiin turvallisuusnäkökohtiin. 

Toisinaan on hyvä ravistella omia varsin luutuneita ajatuksia siitä mikä on mahdollista. Ranskalaisille aika moni asia on mahdollista, yritteliästä ja idearikasta kansaa.

Vehreä ja vihreä

Nantes on koostaan huolimatta vihreä ja kaunis kaupunki. Asuimme keskustan laidalla, paikallisessa "Pasilassa", ja kuinka kaunista vehreyttä betonin keskellä oli. Kun seuraavan kerran käymme Pasilan kupeilla taidan käydä vilkaisemassa vertailukohtaa. 

Keskustan kupeessa on suuri, hyvin hoidettu puisto Jardin des Plantes. Puistossa on vanhoja kasvihuoneita ja paljon penkkejä varjossa istuskeluun. Puisto on paikka jossa on hyvä huokaista ja nauttia -ehkä pala patonkia?

Nantes, Ranska. Huhtikuu 2026.

Värien iloa

Kaikki kiva loppuu aikanaan ja oli aika hyvästellä Nantes -me toivottavasti näemme uudelleen, paljon jäi vielä kokematta. 

Vielä ehdimme pienelle kierrokselle Loiren vastarannalle Trentemoultiin. Se on entinen, vaatimaton kalastajakylä joka nykyisin tunnetaan värikkäistä taloistaan ja pittoreskista tunnelmasta. Trentemoult oli ehdottomasti sunnuntaikävelyn arvoinen ja siellä oli rento, kiva tunnelma. 

Trentemoultiin pääsee Nantesin keskustan satama-alueelta vesibussilla, matka vie kuulemma vajaan kymmenen minuuttia. Erinomainen vaihtoehto, Trentemoult ei ole parkkeeraajan paratiisi kapeilla kujillaan. Ranskassa kun ollaan niin on hyvä mainita että kylän rantaraitilta löytyy muutamia ravintoloita, kahviloita ja creperietä. Jos sattuu olemaan todella täyttä, ehkä kesällä?, vesibussilla pääsee hetkessä takaisin Nantesin tarjonnan äärelle.

Trentemoult, Ranska. Huhtikuu 2026.

Trentemoult, Ranska. Huhtikuu 2026.

Trentemoult, Ranska. Huhtikuu 2026.


Missä olit silloin? Toukokuu

Toukokuussa alkaa kesä kolkutella ovea -tai ainakin kevät etenee. Oli keli mikä tahansa, toukokuussa on vahva lupaus tulevasta. Jos vappuna tuiskuttaa räntää, on ollut hyvä käydä hakemassa uskonvahvistusta lämmöstä maailmalta. 

2005 Sorrento, Italia

Tuli aika pakata sukulaiset ja tuttava lentokoneen kyytiin ja suunnata Italiaan. Pari viikkoa lomaa Amalfin rannikolla välkkyi mielessä. Me kaikki tarvitsimme aurinkoa, lämpöä, ruokaa ja ehkä lasillisen viiniä rankan talven jälkeen. Päädyimme asumaan Piano di Sorrenton rinteille (aivan järkyttävä mäki joka suuntaan) ihanaan villaan jonka puutarha pursusi aarteitaan. Sitruunankorjuu oli juuri käynnissä, tuoksu leijailee muistoissa edelleen.

Piano di Sorrento, Italia. Toukokuu 2005

Pari viikkoa on pitkä aika sekalaisella porukalla. Pompeiji, Caprin aarteet, Ischian kylpylät ja Amalfin kaunis rannikko, kaikkea ehdimme tehdä. Sorrento ja ihana Amalfin rannikko ovat paikkoja joihin olen palannut usein. Toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Capri, Italia. Toukokuu 2005.

2016 Kiertomatka, Yhdysvallat

Oli kirpeä hetki lähettää tyttäremme Iina matkaan vaihto-oppilasvuodelle syksyllä 2015. Yllättävän nopeasti, ja tapahtumarikkaasti, kouluvuosi kuitenkin kului. Toukokuussa oli vanhempien aika lähteä reissuun tutustumaan Iinan vaihto-oppilasperheeseen, koko kyläyhteisöön sekä automatkailun iloihin isossa maassa. 2016 vuoden paras halaus oli kun vihdoin näimme ja koko perhe oli taas yhdessä. Kauas on niin pitkä matka.

Reissumme kesti kolme viikkoa, autoiltiin 4500 kilometriä ja seitsemän eri osavaltion maisemia ihmeteltiin. Meidän reissuumme, lukuunottamatta Louisianaa, mahtui myös lukematon määrä hampurilaisia ja muita ei-niin-ravitsevia aterioita. Terveellisesti syöminen oli vain kertakaikkiaan vaikeaa. Aivan yhtä vaikeaa oli löytää kohtuullisen tasoista ja hintaista majoitusta. 

Yhdysvallat on käsittämättömän kokoinen valtio ja varmasti sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Me saimme kaiken suhinan keskellä kokea pienen kylän yhteishengen, hienon softball-matsin (go Viola go!) ja autenttisen rodeoelämyksen. Lisäksi näimme hienoja tippukiviluolia, periamerikkalaisen viihdeshow:n Dolly Partonin tyyliin ja ties vaikka kaikkea muuta. Me emme olleet edes turistialueella, en tiedä kuka ja mistä syystä joku kävisi Arkansasissa.

Viola, Yhdysvallat. Toukokuu 2016.

Viola, Yhdysvallat. Toukokuu 2016.

New Orleans soi joka kadun kulmassa ja söimme gumboa urakalla. Alabaman valkoisella rantahietikolla kärähtivät valkoiset suomalaiset pahan kerran. Memphisissä Elvis elää sittenkin, tarinoita on tästä reissusta vaikka kuinka paljon. 

New Orleans, Yhdysvallat. Toukokuu 2016.

2020 Jämsä, Suomi

Vuonna 2020 keväällä kaikki pysähtyi. Lomasuunnitelmat pistettiin kertaheitolla varastoon ja tulevaisuus näytti epävarmalta.  Kotiympyrät kävelylenkkeineen olivat tulleet kovin tutuksi ja mieli kaipasi tuulettumista. Suuntasimme pitkäksi viikonlopuksi sukulaistemme mökille ja tästä reissusta tuli ehdottomasto koronakevään mieleenpainuvin muisto.  Kun ympärillä järkkyy, on hyvä asettua tuttujen ja rakkaiden ihmisten ja asioiden äärelle.

Ihanat naiset kokoontuivat rannalle ja kääriytyivät viltteihin. Toukokuussa Suomessa voi olla kovin vaihtelevat kelit.

Jämsä, Suomi. Toukokuu 2020.

Laituria aseteltiin paikalleen ja auringon kilottaessa koko porukka viihtyi. Viikonloppu täynnä saunomista, herkullista ruokaa ja parasta seuraa tuntui kuin pitkältä ulkomaan reissulta. Akut latautuivat ja tulevat kävelylenkit kotikonnuilla maistuivat uudella tavalla.

Jämsä, Suomi. Toukokuu 2020.

Jämsä, Suomi. Toukokuu 2020.

Kirjoitan tätä tekstiä poissa Suomesta. Reissumme on nyt kestänyt jo tovin ja usein minulta kysytään mitä Suomesta kaipaan. Tietenkin kaipaan ihmisiä, rakkaitamme, mutta myös näitä mökkimuistoja. Minulle suomaisuuden ydin on mm. tunnelmassa, traditioissa ja luonnon tarjoamissa, lukuisissa mahdollisuuksissa. Kauempaa katsellessa havahtuu Suomen rikkauteen.

Nykyisin tuntuu siltä että toukokuu on uuden alku. Viime vuonna karavaanimme muutti Itävaltaan ja tänä vuonna on jälleen muutoksen aika. On ihanaa nähdä kaikki rakkaat ja hetkeksi palata tutuille kulmille. 

Salköveskut, Unkari. Toukokuu 2025.


Au revoir!

Tämähän käy jo rutiinilla, kamat kassiin ja kassit autoon. Rutiinilla ei käy uusien ystävien ja tuttavien hyvästeleminen. Kahdeksan kuukaude...