Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit

Missä olit silloin? Syyskuu

Syyskuussa on matkailtu usein jossain Euroopan kohteessa. Vielä viimeiset auringonsäteet, herkkuillalliset ja latautuminen pimeään Suomen syksyyn. Jos oikein tarkasti arkistoja tutkailen niin usein matka on vienyt Kreikkaan eri saarille. Syy on tietenkin ilmeinen, matkojen hinnat suorastaan romahtivat kun koulut alkoivat. Etelä-Euroopassa on mukavan lämmin vielä syyskuussa, meri on kuin kylpyamme ja suuret turistimassat ovat jo poissa.

Kreikan saaret

Kreikka on helppo matkakohde. Lentomatka on säällinen ja sitä saa mitä tilaa. En muista pettyneeni mutta usein kyllä ilahtuneeni. Uskon, että Kreikassa maana olisi paljon löydettävää ja tutkittavaa pitkäksi aikaa. Historiaa on tarjolla antiikin ajoista saakka.  On kuitenkin tunnustettava, että oma kreikkailuni aikuisiällä on ollut turismin iloja puhtaimmillaan, usein koko perheen voimin.

Ensimmäinen matkani Kreikkaan taisi olla vuonna 1988. Olen tainnut joskus sanoa, että voisin muuttaa Kreikkaan asumaan noin eläkeikäisenä. Sen päätöksen aika ei taida olla vielä ja tuosta lausahduksesta on jo jokunen tovi.

Kos, Kreikka. Syyskuu 2022.
Kreikkalaisia makuja

Kos, Kreikka. Syyskuu 2022.
Sun&sea, loma parhaimmillaan

2018 Dublin, Irlanti

Palattuani matkaopashommista Mallorcalta oli pienen lepotauon paikka ennen "oikean", Suomen leipätyön alkamista. Mieheni kävi Dublinissa A-luokan matkalla (lue; yksin lomailemassa) jokunen vuosi sitten. Hänen lomamuisteluiden jälkeen päätin että kyllä minäkin vielä joskus. 

Dublin ei ole sään puolesta optimaalisin syksykohde. Lapaset ja myssy käytiin ostamassa paikallisesta kaupasta, välillä sataa tihuutti. Onneksi Dublin on pubeja pullollaan ja niistä lämmikettä löytyi.

Reissuumme mahtui synkkää historiaa vankilassa, kaunista arkkitehtuuria, ihania taideaarteita ja rantaelämää sekä käveltyjä kilometrejä. Hiukan oluiden ja siidereiden maistelua, jokunen fish & chips ja paljon muuta. Dublinista on moneksi!

Bray, Irlanti. Syyskuu 2018.

2020 Ahvenanmaa, Suomi

Johonkin on päästävä vaikka mikä K-tauti jylläisi maailmassa. Järki päässä olisi suotavaa pysyä maan rajojen sisäpuolelle joten lähdimme "ulkomaille Ahvenanmaalle". Koulut olivat jo alkaneet ja vain etukäteistilauksesta löytyi majapaikkaa tai ravintola, erityisesti pikkuisilla saarilla.

Kiersimme Saaristorengas-reitin ja nautimme luonnosta. Rauhallista matkailua eikä lauttajonoista ollut tietoakaan. Uskoisin että toimiva ajankohta edelleen jos haluaa rauhassa matkata. 

Kökar, Suomi. Syyskuu 2020.

Vuonna 2020 sanoin, että olisi kiva olla Ahvenanmaalla hiukan pidempään, kokea Ahvenanmaa oikeasti. Tänä vuonna sitten vietimme lähes koko kesän aurinkoisella Ahvenanmaalla. Toiveilla on taipumus toteutua kun ryhtyy toimeen.

2021 Mallorca, Espanja

Kun iso K iski loppui matkailu. Olimme ystäväni kanssa saaneet aiemmin matkalahjakortit joiden voimassaoloaika jo läheni loppuaan. Niillä lahjakorteilla fiksasimme erilaisia reissuja, eri maihin ja eri ajankohtiin kuusi eri kertaa -iso K rajoituksineen iski jokaikinen kerta. Vihdoin onnisti ja saimme onnistumaan tyttöjen pitkän viikonlopun Mallorcalle. Lasi kuohuvaa, tapaksia, aurinkoa ja kauniita maisemia ja rentoa lepoa. Olimme niin ansainneet tämän!

Matka läheni ja ystäväni soitti ja kiroili käheällä äänellä...se ei edes ollut iso-K vaan ihan tavallinen flunssa. Mutta sen sorttinen flunssa että ei pienintäkään mahdollisuutta lentämiseen. Sitten kiroilin hetken jo minäkin. Mietin, että jos sitten käyn lepäilemässä palmun alla itsekseni kunnes muistin tyttäremme Iinan ja hänen joustavat opintonsa. Reilu päivä oli aikaa saada matkavaraukset järjestykseen ja Iinalle voimassaoleva koronatestitulos. Melkoista hässäkkää ja sitä ansaitumpi miniloma Mallorcalla. 

Tuttuja kulmia ja maisemia mutta niin autiota. Ei brittejä, ei saksalaisia, ei juuri minkäänmaalaisia turisteja. Baareissa ja ravintoloissa sai ottaa maskin pois vain jos söi tai joi. Maskin käyttö tuntui turvalliselta ja luontevalta. Palatessamme Tikkurilan asemalla meno hirvitti, porukka pyöri pitkin käytäviä ja kaikki lorvailivat tietenkin ilman maskia.

Mallorca, Espanja. Syyskuu 2021.

Missä olit silloin- blogihaaste 2026 on oivallisen blogistin Via Per Aspera Ad Astra julkaisema muisteluhaaste. Matkoja riittää yllättävän paljon ja ihania muistoja jaettavaksi.

 Missä olit silloin? Tammikuu

Missä olit silloin? Helmikuu

Missä olit silloin? Maaliskuu

Missä olit silloin? Huhtikuu

Missä olit silloin? Toukokuu

Missä olit silloin? Kesäkuu

Missä olit silloin? Heinäkuu

Missä olit silloin? Elokuu

Kesäkirje saaristosta

Ahvenanmaalaisten laulu alkaaa sanoilla "Landet med tusende öar och skär...". Kotisaarta katsellessa voi todeta sanojen osuvan kohdilleen. Olemme käyneet Ahvenanmaalla vuosien varrella useampaan otteeseen erimittaisilla reissuilla. On fillaroitu, patikoitu sekä kierretty saaristorengasta lyhyen ja pitkän kaavan mukaan. Reissuilta on jäänyt mieleen saariston kaunis luonto, laulava ruotsinkieli ja uteliaisuus kulttuuria kohtaa. Miltähän mahtaisi tuntua oleskella saaristossa hiukan pidempi aika, vaikka kesällä?

Kun sattuma tekee taikojaan voivat toiveet toteutua. Näin me sitten päädyimme kesäkotiimme Ahvenanmaalle, pienelle yksityiselle saarelle. Täältä kun haluaa lähteä kauppaan vaatii se hiukan suunnittelua. Ensin vajaa vartti veneellä mantereen puolelle ja Maarianhaminaan matkaa taittuu autolla reilu puoli tuntia. 

Högholmen, Suomi. Heinäkuu 2026.

Luonto on suunnattoman kaunis ja lähellä saarellamme. Mökkimme on aivan meren äärellä ja isoista ikkunoista huomaa valon ja meren virtausten vaihtelut, suuret merikotkat ja hupaisat kurjet läheisellä luodolla. Ilolla toivotamme joutsenet tervetulleeksi pieneen lahdenpoukamaan aamukahviseuraksi. Ei voi olla huomaamatta väylällä kulkevia veneitä, skoottereita ja muita ihmisen kulkuneuvoja. Onneksi olemme sen verran syrjässä, että täällä kulkevilla yleensä on jotain asiaa jonnekin.  

Högholmen, Suomi. Heinäkuu 2026.

Saariston elämä on yksinkertaista ja se vaatii hyvää ongelmanratkaisutaitoa ja kekseliäisyyttä, erityisesti jos joku paikka vaatii fiksaamista. Rautakauppa ei ole ihan vieressä ja lähimpään ruokakauppaan on kilometri jos toinen. Toisaalta yksinkertainen elämä poistaa turhat hulinat, elämä kulkee valon ja lämmön kanssa samaa rytmiä. 

Högholmen, Suomi. Kesäkuu 2026.

Ahvenanmaa on osoittautunut yllättävän vilkkaaksi kesäpaikaksi, tapahtumaa riittää pitkin pääsaarta erityisesti heinäkuussa. Kun omalla saarella kuviot käyvät pieniksi, käymme "kylillä" joko tapahtumissa tai patikalla, kenties herkullisella lounaalla. Kulttuuria, historiaa ja patikkaa on kertynyt täälläkin kokemusreppuun tuttuun tapaan.  

Eckerö, Suomi. Heinäkuu 2026.

Kastelholm, Suomi. Heinäkuu 2026.

Kuluneeseen heinäkuuhun mahtui paljon ihania hetkiä. Varmasti yksi ikimuistoisempia on Kaljaasi Emelian vesillelasku. On hienoa, että historialliset rakennustaidot ovat edelleen voimissaan. Emeliaa on rakennettu avoimessa yleisöprojektissa massiivitammesta kaljaasiksi lähes kymmenen vuoden ajan. Projektissa on mahdollisuus oppipojille mestareiden oppiin ja aikanaan myös purjehdusopiskelijoille. Tunnustan, että veneilystä en tiedä mitään, mutta Emelia oli hurjan suuri ja upeita olivat myös satamaan saapuneet muut kaljaasit. 

Maarianhamina, Suomi. Heinäkuu 2026.

Maarianhamina, Suomi. Heinäkuu 2026.

Maarianhamina, Suomi. Heinäkuu 2026.

Elokuun tummuvat illat vielä vietämme saarellamme. Euroopassa kaipaamamme luonnonmarjat odottavat poimijaansa ja toivottavasti löytäisimme hiukan sieniä kuivattavaksi. Kovin on luonto kuivaa sienien kannalta.

Syyskuun vietämme Pirkanmaan tienoilla kunnes on aika lähteä. Tällä kertaa matkamme vie toivottavasti vähäsateisempaan talvenviettoon Sisiliaan. Käymme varmasti myös Selinunten raunioilla kuten kuvassa vuodelta 2010.

Selinunte, Italia. Heinäkuu 2010.


Missä olit silloin? Heinäkuu

Heinäkuu on viimeinen hetki suunnistaa Euroopan rannikoille, miksei sisämaahankin, ennen kiihkeää lomasesonkia.  Perheellämme oli vaihe jolloin reissasimme pitkin Italiaa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Ehkä itse olin matkakohdetta masinoimassa, onhan Italia mainio kesälomakohde. Toimii myös kaikkina muina vuodenaikoina. Puolustukseksi kuitenkin sanon, että lomailimme eri paikoissa ja eri puolilla saapasmaata. 

Muistoja kertaillessani huomaan että erityisesti 2020- luvulla, sattuneesta syystä, on lomailtu erähenkisissä tunnelmissa Lapissa useampaan otteeseen. Korona tai ei, jotain reissua täytyy olla ainakin suunnitteilla.

Korppoo, Suomi. Heinäkuu 2016.

2007 Umbria, Italia

Macerinon kylä on pieni ja vanha, se sijaitsee korkealla kukkulalla keskellä ei yhtään mitään. Kylä muodostuu vanhan suojalinnakkeen sisään, paikallinen viskaali piti siellä pientä maalaishoviaan. Linnake perustettiin 1019 ja siellä lomaillessamme vakiasukkaita oli 112 kappaletta keski-iän ollessa korkea. Turisteja ei kylän raitilla eikä pikkuisella aukiolla juuri näkynyt. Me sen sijaan sulahdimme kylän kanta-asiakkaiden menoon mukaan iltadigestiivillämme, Averna tuli tutuksi, ja Iina söi baarin jäätelövalikoiman läpi useaan otteeseen.

Macerino, Italia. Heinäkuu 2007.

Vaikka Macerino oli pikkutien päässä, oli sieltä kätevä tehdä päiväretkiä ympäri seutukuntaa. Lomallamme oli hyvä rytmi: päivä uima-allasta ja seuraava päivä retkeilyä. Näin seurueen nuorin osallistuja pysyi lomatuulella ja näimme paljon hienoja kaupunkeja ja nähtävyyksiä. Terni, Todi, Orvieto, Assisi, Norcia ja useat muut....moniin näistä paikoista olemme palanneet myöhemmin. Jotain viehättävää Umbriassa on, sinne voisin palata milloin vain takaisin.

Macerino, Italia. Heinäkuu 2007.

2009 Zadar, Kroatia

Vihdoin onnistuimme matkustamaan muualle kuin Italiaan. Zadar on sopivan matkan päässä monesta paikasta ja jälleen noudatimme tuttua lomakaavaa: päivä rantaelämää ja seuraava päivä päiväretkiä. Vaikka meri on suolainen Kroatian rannikolla on se niin käsittämättömän kirkasta että se kutsuu pulikoimaan. Uimatossut ovat tarpeen, kiviä ja mahdollisesti merisiilejä voi osua jalkapohjiin.

Zadar, Kroatia. Heinäkuu 2009.

Tällä reissulla söimme paljon mereneläviä, kaloja ja kaikkea mahdollista herkkua. Muistan ettei hintataso tuolloinkaan ollut aivan halpa. Olen kuullut nykyisin Kroatiaa moitittavan suorastaan kalliiksi lomakohteeksi. Ahkera markkinointikoneisto on tehnyt vaikuttavaa jälkeä. Nykyisin maassa vierailee vuosittain noin 20 miljoonaa turistia, maan väkiluku on noin 4 miljoonaa. 

Käydessämme Krkan kansallispuistossa sai vesiputouksissa ja niiden alla olevissa luonnon altaissa uida. Nykyisin uiminen on kuulemma kiellettyä. Turismilla on haittapuolensa ja luonnonkohteissa massojen jäljet ovat toisinaan suorastaan raadolliset.

Krka, Kroatia. Heinäkuu 2009.

Meidän Kroatia oli hilpeä, herkullinen ja historia täynnä oleva rantakohde. Muistoissa on yksi maailman kauneimmista auringonlaskuista -ja erinomaiset sunset- drinksut rantabaarissa.

2010 Sisilia, Italia

Hetken hairahduksen jälkeen oli jälleen hyvä palata tuttuun kesälomakohteeseen ja suunnata takaisin Italiaan. Hiukan oli lämmintä heinäkuun loppupuolella, onneksi autossa oli ilmastointi.

Corleone, Italia. Heinäkuu 2010.

Sisilia on eri maailma kuin muut osat Italiasta. Sisiliassa on oma ruokakulttuuri, omat tavat, oma aikakäsitys, historia ja ihan omat tunnelmat. Tämä matka jätti vahvan mielikuvan ja muistot. Niin vahva tunne jäi että lähdemme tänä vuonna Sisiliaan syksyllä muistoja verestämään. Tällä kertaa meillä on aikaa useita kuukausia fiilistellä ja luoda uusia muistoja.

Selinunte, Italia. Heinäkuu 2010.

Vuonna 2010 aikaa ei ollut loputtomasti ja Sisilia on suuri saari ajella ristiin rastiin. Kun kartasta katsot, saari on isompi kuin ajattelitkaan. Sisilia on monipuolinen. Sieltä löytyy kaupunkitunnelmaa, loputtomasti historiaa, ihmeellisen ihania hiekkarantoja, Etna ja rakennustaidetta. Mainitsinko jo ruoan ja viinin, niitäkin löytyy. 

Etna, Italia. Heinäkuu 2010.


Trapani, Italia. Heinäkuu 2010.

2021 Ruka, Suomi

Vihdoin sai liikkua luvan kanssa edes hiukan pois omilta kotikonnuilta. Turvavälit mielessä reissasimme Lappiin ja pistimme tossua toisen eteen Kuusamon hienoissa maisemissa. Vuokrasimme varsin edullisesti mökin josta teimme päiväreissuja luonnon helmassa. On helppo käsittää miksi Lapin luonto lumoaa, se on erityistä ja karun haurasta. 

Riisitunturi, Suomi. Heinäkuu 2021.

Hepoköngäs, Suomi. Heinäkuu 2021.

2026 Ahvenanmaa, Suomi

Karua ja kaunista on tämän vuoden kesäkodissamme, pikkuruisella saarella Ahvenanmaalla. Saariston värit ja luonnon moninaisuus, meren äänet ja rauha. Niistä on tämä kesä tehty Suomen intensiivisen mutta lyhyen kesän ajan.

Ahvenanmaa, Suomi. Heinäkuu 2026.

Ahvenanmaa, Suomi. Heinäkuu 2026.

Missä olit silloin- blogihaaste 2026 on oivallisen blogistin Via Per Aspera Ad Astra julkaisema muisteluhaaste. Matkoja riittää yllättävän paljon ja ihania muistoja jaettavaksi.


Missä olit silloin? Toukokuu

Toukokuussa alkaa kesä kolkutella ovea -tai ainakin kevät etenee. Oli keli mikä tahansa, toukokuussa on vahva lupaus tulevasta. Jos vappuna tuiskuttaa räntää, on ollut hyvä käydä hakemassa uskonvahvistusta lämmöstä maailmalta. 

2005 Sorrento, Italia

Tuli aika pakata sukulaiset ja tuttava lentokoneen kyytiin ja suunnata Italiaan. Pari viikkoa lomaa Amalfin rannikolla välkkyi mielessä. Me kaikki tarvitsimme aurinkoa, lämpöä, ruokaa ja ehkä lasillisen viiniä rankan talven jälkeen. Päädyimme asumaan Piano di Sorrenton rinteille (aivan järkyttävä mäki joka suuntaan) ihanaan villaan jonka puutarha pursusi aarteitaan. Sitruunankorjuu oli juuri käynnissä, tuoksu leijailee muistoissa edelleen.

Piano di Sorrento, Italia. Toukokuu 2005

Pari viikkoa on pitkä aika sekalaisella porukalla. Pompeiji, Caprin aarteet, Ischian kylpylät ja Amalfin kaunis rannikko, kaikkea ehdimme tehdä. Sorrento ja ihana Amalfin rannikko ovat paikkoja joihin olen palannut usein. Toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Capri, Italia. Toukokuu 2005.

2016 Kiertomatka, Yhdysvallat

Oli kirpeä hetki lähettää tyttäremme Iina matkaan vaihto-oppilasvuodelle syksyllä 2015. Yllättävän nopeasti, ja tapahtumarikkaasti, kouluvuosi kuitenkin kului. Toukokuussa oli vanhempien aika lähteä reissuun tutustumaan Iinan vaihto-oppilasperheeseen, koko kyläyhteisöön sekä automatkailun iloihin isossa maassa. 2016 vuoden paras halaus oli kun vihdoin näimme ja koko perhe oli taas yhdessä. Kauas on niin pitkä matka.

Reissumme kesti kolme viikkoa, autoiltiin 4500 kilometriä ja seitsemän eri osavaltion maisemia ihmeteltiin. Meidän reissuumme, lukuunottamatta Louisianaa, mahtui myös lukematon määrä hampurilaisia ja muita ei-niin-ravitsevia aterioita. Terveellisesti syöminen oli vain kertakaikkiaan vaikeaa. Aivan yhtä vaikeaa oli löytää kohtuullisen tasoista ja hintaista majoitusta. 

Yhdysvallat on käsittämättömän kokoinen valtio ja varmasti sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Me saimme kaiken suhinan keskellä kokea pienen kylän yhteishengen, hienon softball-matsin (go Viola go!) ja autenttisen rodeoelämyksen. Lisäksi näimme hienoja tippukiviluolia, periamerikkalaisen viihdeshow:n Dolly Partonin tyyliin ja ties vaikka kaikkea muuta. Me emme olleet edes turistialueella, en tiedä kuka ja mistä syystä joku kävisi Arkansasissa.

Viola, Yhdysvallat. Toukokuu 2016.

Viola, Yhdysvallat. Toukokuu 2016.

New Orleans soi joka kadun kulmassa ja söimme gumboa urakalla. Alabaman valkoisella rantahietikolla kärähtivät valkoiset suomalaiset pahan kerran. Memphisissä Elvis elää sittenkin, tarinoita on tästä reissusta vaikka kuinka paljon. 

New Orleans, Yhdysvallat. Toukokuu 2016.

2020 Jämsä, Suomi

Vuonna 2020 keväällä kaikki pysähtyi. Lomasuunnitelmat pistettiin kertaheitolla varastoon ja tulevaisuus näytti epävarmalta.  Kotiympyrät kävelylenkkeineen olivat tulleet kovin tutuksi ja mieli kaipasi tuulettumista. Suuntasimme pitkäksi viikonlopuksi sukulaistemme mökille ja tästä reissusta tuli ehdottomasto koronakevään mieleenpainuvin muisto.  Kun ympärillä järkkyy, on hyvä asettua tuttujen ja rakkaiden ihmisten ja asioiden äärelle.

Ihanat naiset kokoontuivat rannalle ja kääriytyivät viltteihin. Toukokuussa Suomessa voi olla kovin vaihtelevat kelit.

Jämsä, Suomi. Toukokuu 2020.

Laituria aseteltiin paikalleen ja auringon kilottaessa koko porukka viihtyi. Viikonloppu täynnä saunomista, herkullista ruokaa ja parasta seuraa tuntui kuin pitkältä ulkomaan reissulta. Akut latautuivat ja tulevat kävelylenkit kotikonnuilla maistuivat uudella tavalla.

Jämsä, Suomi. Toukokuu 2020.

Jämsä, Suomi. Toukokuu 2020.

Kirjoitan tätä tekstiä poissa Suomesta. Reissumme on nyt kestänyt jo tovin ja usein minulta kysytään mitä Suomesta kaipaan. Tietenkin kaipaan ihmisiä, rakkaitamme, mutta myös näitä mökkimuistoja. Minulle suomaisuuden ydin on mm. tunnelmassa, traditioissa ja luonnon tarjoamissa, lukuisissa mahdollisuuksissa. Kauempaa katsellessa havahtuu Suomen rikkauteen.

Nykyisin tuntuu siltä että toukokuu on uuden alku. Viime vuonna karavaanimme muutti Itävaltaan ja tänä vuonna on jälleen muutoksen aika. On ihanaa nähdä kaikki rakkaat ja hetkeksi palata tutuille kulmille. 

Salköveskut, Unkari. Toukokuu 2025.

Missä olit silloin- blogihaaste 2026 on oivallisen blogistin Via Per Aspera Ad Astra julkaisema muisteluhaaste. Matkoja riittää yllättävän paljon ja ihania muistoja jaettavaksi.

Missä olit silloin? Tammikuu

Missä olit silloin? Helmikuu

Missä olit silloin? Maaliskuu

Missä olit silloin? Huhtikuu

Missä olit silloin? Toukokuu

Missä olit silloin? Kesäkuu

Missä olit silloin? Heinäkuu

Missä olit silloin? Helmikuu

En ole aiemmin blogihaasteisiin osaa ottanut ja oletin että pohtimista voi tulla, mistä sitä kirjoittaisi?  Helmikuu on selkeästi kuukausi jolloin ei, kuva-arkistojen perusteella, ole paljon matkusteltu. Pitkä joululoma on juuri takana eikä vielä ole talviloman aika. 

Riittävästi kun arkistoja kaivelee huomaa myös että "ammoisista ajoista" ei kuvamateriaalia ole jäljellä. Muistatteko ajan jolloin käytettiin filmikameroita ja toivottiin ettei filmit ylivalottuneet lentokentän läpivalaisussa? Ja niin joskus kävi...

1994 Morogoro, Tansania  

Siitä huolimatta että tämän reissun kuvat ovat häipyneet muistojen arkkuun muutama sananen vuosikymmenten takaa. Olin Tansaniassa opiskeluihini liittyvässä työharjoittelussa. Kuten usein elämässä, minä päädyin reissulle suuren sattuman kautta ja en todellakaan tiennyt mihin olin matkalla. Onneksi nuorena on avoin kaikelle uudelle, maankuulua resilienssiä tarvittiin Morogoron kuukausina.

Silloisessa Morogoron ammatillisessa koulutuskeskuksessa (näin tämä ehkä suomeksi kääntyisi) Tushikamanessa tarjottiin opiskelijoille erilaisia ammatillisia kursseja mm. autonkorjauksen, ompelun, atk-taitojen ja siivouksen sektoreilla. Tontilla sijaitsi myös opiskelijoille tarkoitettu asuntola ja ulkomaisille vieraille (opettajille, maksaville asiakkaille tai muuten vaan hengailijoille) suunnattu guest house. On helppo arvata että Tushikamanen toimintaan liittyi kehitysyhteistyö ja siihen liittyvät kiemurat. Olen hyvin. hyvin iloinen että löysin jokunen viikko sitten Tushikamanesta kertovat, toimivat ja päivitetyt webbisivut. Koulutuskeskuksen toiminta on muuttunut olennaisesti ajan saatossa mutta jotain kestävää on jäänyt Morogoroon, Kilakalan kaupunginosaan. Toivon lämmöllä että koulutuskeskuksen toiminta nykyisellään auttaa nuoria eteenpäin elämänpoluillaan.

Tansania oli ensimmäinen kosketukseni Afrikkaan ja tämä ajanjakso elämässäni oli avaimeni matkailun maailmaan. Samalla tiellä ollaan edelleen. Jokusen verran aiempaa kokeneempana ja toivottavasti yhtä rohkeana tulevaisuuden ja uusien asioiden suhteen. 

2017 Tampere, Suomi

Tyttäremme Iinan prinsessapäivä koitti 2017, oli aika juhlistaa vanhojenpäivää. Ilmassa oli paljon iloa perinteesta, kavereista ja tietenkin kaikesta tapahtumaan liittyvästä suhinasta. Juhlapäivään valmistautuessa kävimme perinteestä keskusteluja. Iina oli viettänyt edellisen vuoden Jenkeissä vaihto-oppilaana ja Prom-tanssiaiset olivat vielä tuoreena mielessä. Jotain samaa, paljon erilaista -kulttuurit ja nuorten asema perheessä ei juuri paljon enempää toisistaan voisi erota. Ei pidä tuomita erilaisia kulttuureja vaan arvostaa tapoja ja perinteitä niiden itsensä vuoksi. Tosin keskusteluissamme tulimme yhdessä Iinan kanssa siihen tulokseen, että suomalaisuus on arvossaan monella tavalla.

Suomalainen vanhojen päivä oli hieno kokemus myös meille vanhemmille...me olemme omat vanhamme tanssineet joskus edellisellä vuosisadalla.

Tampere, Suomi. Helmikuu 2017.

2025 Fontevraud l'Abbaye, Ranska

Viime vuonna helmikuu toi kevään ja kiirettä riitti reissuilla pitkin Ranskaa. Nähtävää ja ihmeteltävää ritti tunnetuimmista kaupungeista pikkuruisiin kyliin. Kuninkaallisen luostarin kylä Fontevraud l'Abbayen haluan erikseen vielä mainita, tuntemattomampi aarre keskellä kaunista Loiren jokilaaksoa. Tarkemmin tarinaa löytyy täältä.

Fontevraud l'Abbaye, Ranska. Helmikuu 2025.

 2026 Taas reissataan, Ranska

Jos tämän tekstin aluksi sanoin ettei helmikuussa matkusteta, taisi tilanne kääntyä hetkessä toiseen suuntaan. Lähdimme pidemmälle reissulle Bretagnen rannikolle ja Bretagne valloitti koko rannikon voimallaan.

Bretagnesta löydät tarinoita täältä. Tekstin lopussa on paljon linkkejä kiinnostuneille.

Plougrescant, Ranska. Helmikuu 2026.


Missä olit silloin? -blogihaaste 2026

Missä olit silloin- blogihaaste 2026 on oivallisen blogistin Via Per Aspera Ad Astra julkaisema muisteluhaaste. Matkoja riittää yllättävän paljon ja ihania muistoja jaettavaksi.

 Missä olit silloin? Tammikuu

Missä olit silloin? Helmikuu

Missä olit silloin? Maaliskuu

Missä olit silloin? Huhtikuu 

Missä olit silloin? Toukokuu

Missä olit silloin? Kesäkuu

Missä olit silloin? Heinäkuu

Missä olit silloin? Syyskuu

Syyskuussa on matkailtu usein jossain Euroopan kohteessa. Vielä viimeiset auringonsäteet, herkkuillalliset ja latautuminen pimeään Suomen sy...